Cv-kuvan ohjaamisesta
Oman työni kautta luonnollisesti suosittelen cv-kuvan otattamista ammattilaisella. Edustuskuviin erikoistuneena kuvaajana otan jokaisen kohdalla huomioon niitä asioita, joita kannattaa korostaa ja joista todennäköisimmin olisi haittaa.
Cv-kuvaprojektissamme perehdyimme kuvauksen pohjustamiseen ja suunnittelemiseen pitkällä aikavälillä.
Valmistautuminen kannattaa
Halusin tehdä oikein kunnon projektin tähän asiaan liittyen. Siksi pyysin malliksi ennalta tutun Williamin. Hänelle, nuorena ja hyvin pidettynä palvelualan työntekijänä mieleenjäävästä, kuvasta olisi todennäköisimmin hyötyä. Halusin lähteä projektiin ihan pidemmän kaavan kautta. Stailisti-kampaaja Olga Tervonen vilkaisi armeijan jälkeisen hiustyylin tilannetta ja päädyimme muokkaamaan myös sitä.
Kokeileminen lisää osaamista
Harvoin pieneen edustuskuvaukseen lähdetään tällä pieteetillä, mutta minua vaan kiinnosti samalla hankkia asiasta ja asiakaskokemuksesta enemmän tietoa. William ei ollut koskaan ollut ammattikuvaajalla, joten menetelmäni poikkesi selvästi nuorten rakastamista selfieistä. Mallin tarkka ohjaaminen on taas meidän tärkein työkalumme. Hiuksia taas kasvatettiin ja valmisteltiin parisen kuukautta. Näin saadaan materiaalia jossa riittää muotoiltavaa parhaisiin mahdollisiin suuntiin. Asu taas saisi olla rooliltaan näkymätön.
Williamin cv-kuvat toteutettiin mustalla asulla. Kasvot nousevat esiin ja näin hoikalla mallilla myös asennon rentous havainnollistuu. Jäin kuitenkin kaipaamaan enemmän volyymia
Ilmeitten kertomaa
Kuvasimme tosiaan parisen tuntia, koska halusin pitää kiinni ohjaavan valokuvaajan roolista ja tuntui, etten oikein pääse maaliin. Maalina näin asentoja ja ilmeitä, jotka kuvailisivat juuri hänen tapaansa saada asiakas viihtymään ja kokemaan olonsa mukavaksi ravintolassa. Ulospäin näkyy vain tarjoilijan rooli, mutta William on myös kokki.
Itse asiassa vasta nyt tajusin, että hän ei olekaan kliseinen hymyilevä annosten kiidättäjä vaan proaktiivinen kokonaisvaltainen huolehtija. Siksi minun oli vaikeampi yhdistää asioita cv-kuvaksi.
Puolivartalokuva ja lähikuva eroavat toisistaan usein myös ilmeen kohdalla. Vaikka olisi kyse samasta ruudusta. Rajauskuva voitiin näissä starttikuvissa kokea kelpaavan, kun turha alue on poistettu viemästä katsetta muualle. (kuvat käsittelemättömiä)
Tärkeimpiä kuvaajan tehtäviä on vastuu ohjaamisesta
Yksi suurimmista pikaisesti suoritetun edustuskuvan toteuttamisen haasteesta on ohjata mallin ilmettä kohti läsnäolon tunnetta. Haen aina silmien ja huulten positiivista yhteyttä harjoitteilla. Usein silmät jäävät liian pieniksi tai katse vaikuttaa tuijottavalta, huulet jäykistyvät tai suupielet vetävät alaspäin. Harjoitteet tietty vievät aikaa, mutta ovat hyvin toimivia ja käytön kannalta tehokkaita.
Kuvauksen aluksi testailen aina pään asentoja ja niiden mukanaantuomaa ilmettä. Ensimmäiset kuvat ovat usein ilmeettömiä. (Käsittelemätön)
Moni on tottumaton ohjaukseen ja monen silmät reagoivat salamavaloihin, jolloin katseesta tulee siristävä.
Alun testikuvat paljastavat kuvauksen haasteita. Williamin silmät siristävät helposti, kun häneen kohdistuu kirkkaita valonvälähdyksiä. (käsittelemätön kuva)
Silmäharjoitteisiin kuuluu mm silmien tahallinen pullistaminen ja sen jälkeinen rentouttaminen. Useimpien haaste on siristäminen, yllättävän monen katse näyttää tuijottavalta, kun silmien perusasento on sellainen. Livenä sitä ei huomaa, mutta kuvaa tutkitaan tarkemmin.
Aloitan aina testikuvauksilla ja alan siitä hakea yhä parempia ja mietitympiä ilmeitä. Niissä auttavat harjoitteet.
Mitäs tapahtuikaan kuvauksen jälkeisellä loppusuoralla? Valitsin parhaita kuvia, käsittelin niitä ja tein niistä johtopäätöksiä.
Siitä seuraavissa blogeissa lisää
Suuren kuvamäärän karsiminen vie aikaa. Pitää katsoa kaikkia yksityiskohtia ja miettii kuvien antamia mielikuvia. Luonnollisesti saimme myös kuvia, joiden roolit eivät kuuluneet ansioluetteloon vaan olivat muuten mukavia katsella