Viimeiseen William-projektin postaukseen olen kerännyt parhaita kuvia ja niiden kautta oppimiani asioita. Toisaalta jokainen on oma ja erilainen persoona, mutta jokaisesta jää minulle samalla eväitä tuleviin kuvauksiin. Lopussa on vielä lista asioista, joiden perusteella voit päättää kannattaako cv:hen tai työhakemukseen liittää kuvia.
Eri asut toimivat eri tavoin
Williamin t-paidan päälle puettu farkkutakki toi kuviin valojen ja varjojen kautta hiukka sisällöllistä vaihtelua ja lisää rentoutta ylävartaloon ja asentoihin. Huomiota ei saa viedä liikaa pois kasvoilta, mutta jotakin katseltavaa ylävartalossa saisi olla. Uusi hiustyyli sopi hyvin kasvojen muotoon todella tyylikkäästi.
Williamin parhaiksi kuviksi lähdin etsimään ruutuja, joissa ilme on parhaiten läsnäoleva ja positiivinen.
Koska halusimme Williamille itselleen myös puolivartalokuvia, asentojen rentous tulee hyvin esille.
On aika merkittävää miten ilmeestä saa eri mielikuvia, kun puolivartalokuva viestii enemmän kuin lähikuvarajaus aivan samasta ruudusta.
Huomasin myös, että muotokuvallinen valon ja varjon elämä kasvoilla antaa tyylikkäämmän vaikutelman kun valoa keskitetään kasvojen keskiosaan. Kuvasta ei kannata tehdä liian vaaleata, sillä mielikuva ja kuva menetti ilmettä ja ilmeen vahvuutta.
Williamista syntyi myös cooleja kuvia hänen omaan käyttöönsä. Niiden ilmeet eivät todennäköisimmin toimisi cv-kuvassa, jossa yleisvaikutelman pitää olla ystävällinen ja läsnäoleva.
Cv-kuvalla vai ilman?
Ikuisuusaihe on, pitääkö, voiko, saako, kannattaako ansioluetteloon kuva itsestä. Tähän liittyvät käytännöt muuttuvat hitaasti
Helsingin Sanomien tuoreessa artikkelissa, ”Kannattaako ansioluettelossa olla kuva”, otettiin monipuolisesti kantaa puolesta ja vastaan. Toimittaja Rebekka Samela auttoi haastateltaviensa Duunitorin asiantuntija Lotta Viljamaan ja työnhakusivusto Joblyn markkinointijohtajan Annika Ruolan kautta enemmän mahdollisuuksia luoda mietittyjä näkökantoja oman mielipiteensä tueksi ja sen rakentamiseen.
Cv-kuvan on sovittava ammatilliseen yhteyteen, joka poikkeaa paljon muusta sometarpeesta.
+ laadukas kuva kertoo sopivasta työntekijästä ja auttaa hakijaa jäämään mieleen suurestakin joukosta
+ monelle työnantajalle kuva tuo kasvot työhistorialle ja kertoo hakijan persoonallisuudesta ihmiset kiinnostuneita ihmiskasvoista ja hymyilevät kasvot pysähdyttävät
– vääränlainen kuva kertoo, että työnhakija ei välttämättä ole ymmärtänyt tehtävää ja suhtaudu työnhakuun vakavasti. Kuvaan pätee sama kuin haaaastatteluun, eli kannattaa pukeutua siististi ja olla oma itsensä
– ulkonäkö ei relevantti työnhaun alkuvaiheessa
– kuva ei ole välttämäton, vaan sillä voi olla negatiivinenkin vaikustus
– rekrytoijalla voi olla iedostamattomia ennakkoluuloja ja työelämässä sekä rekrytoinnissa voi esiintyä syrjintää, joka liittyy ikään, sukupuoleen ja kansalaisuuteen.
– monimuotoisuus ei vielä toteudu, kaikki ei valmiita palkkaamaan ihmisiä, jotka eivät osaa suomen kieltä
– ulkonäkö ja kuvasta välittyvät asiat eivät yleensä kerro pätevyydestä ja osaamisesta
– mielikuvat ei välttämättä luotettavia, riippuu rekrytoijasta
– minnekään ei valita pelkän kuvan perusteella, vaan haetaan tietoja ja potentiaalia
Lue alkuperäinen artikkeli:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009992537.html
Lue lisää: