Raili tuli minulle merkkipäiväkuvaan kesän taittuessa syksyksi. Jouduin oikein miettimään miksi jonkun kanssa tuntee pikaista tuttuuden tunnetta. Miten se sitten vaikuttaa projektiin ja sen tuloksiin?
Ihmisten välisellä yhteydellä tavoitetaan erityislaatuisia asioita. Haasteet ja muistot rakentuvat yhdessä nauruksi.
Muotokuvauksen erityinen taika piilee juuri yhteistyössä.
Intuitio työkaluna
Sekä teknisiä että henkisiä akkuja on oltava etukäteen ladattujen varastossa
Aiemmassa suunnittelupalaverissa olimme huomanneet, että keskustelumme pyöri molempia kiinnostavissa asioissa. Valokuvaajalle ja
mallille yhteiset asiat ja mielenkiinnon kohteet vahvistavat sitä luottamusta, mitä vaativamman kuvauksen onnistumisessa tarvitaan.
Jotkut yhteiset asiat nousevat mieleen aivan intuitiivisesti ja huomaat, että meistä saattaa tulla vaikka ystäviä.
Estetiikan kieltä tulkitsemassa
Yhteinen kielemme taitaa olla estetiikan parissa viihtyminen. Yhteytemme tuntui samalla sekä vauhdikkaalta että turvalliselta.
Mallia usein askarruttaa keskipisteenä oleminen ja siihen liittyvä kriittiselle arvioinnille altistuminen. Vaikka jokainen neuvo on tärkeä.
Itse tilanteessa ohjatut asennot tuntuvat oudoilta ja epämukavilta ja valojen siirtely turhalta vaivannäöltä.
Kuvausmeikki auttaa muotokuvallisessa kasvojen muotoilussa. Valonmuokkaimien käyttämisen avulla voidaan luoda mustavalkoelokuvien tunnelmaa ja kuvankäsittelyä käytetään yhteisen suunnitelman mukaan.
Haaste ja mahdollisuus
Kuvaaja näkee jokaisen työnsä haasteena ja mahdollisuutena. Kuvaus on harkittu ja matemaattinen prosessi, joka vaatii tiettyä tekniikkaa ja luovuutta.
Valaisuun vaikuttavat kulmat, sävyt ja varjot – ja kuinka ne yhdessä voivat luoda halutun tunnelman ja esteettisen vaikutelman. Kuvaajana näkee, että
jokainen pieni yksityiskohta, olipa se sitten varjo poskella tai hiuksen asento, voi muuttaa koko kuvan merkityksen.
Luovasta teoriasta….
Kuvaus kannattaa usein aloittaa ylväistä asennoista ja läsnäolevista ilmeistä. Pääsimme tutkimaan kauneuden normeja turvallisessa yhteistyössä.
Palkitsevassa kuvauksessa on paljolti kysymys samanhenkisestä luottamuksesta. Työssä syntyvä harmonia, luottamus, kokemuksemme ja intuitiomme yhdistyvät
ja luovat yhteiseksi matkakertomukseksi. Malli tuntee itsensä arvostetuksi ja valokuvaaja tuntee vapauden olla luova.
Eväänä elämänkokemusta
Muotokuvissa läsnäolo tulee mielestäni esiin silloin, kun katse ja hymy tai muunlainen ilme puhuvat samaa kieltä.
Kun huomaa, että kummallakin on laajasti elämänkokemusta tulee uteliaaksi kuulemaan toisen tarinoita. Kuvauskin sujuu normaalia kepeämmin, kun
kokee mallin luottavan sinuun ja aiemminkin miettineen ulkonäköön liittyviä asioita eikä niistä ole jäänyt ikäviä muistoja.
Matemaattisiin käytännön askeliin…
Periaatteeni kuvaajana on aloittaa jostakin, jolla lämmittelisimme. Se pohjustaa katseenvangitsijakuviin eläytymisessä. Olimme yhdessä
suunnitelleet asuiksi jotakin juhlavaa ja viimeisenä päätimme käyttää kansallispukua. Vaikeita valintoja, koskaan ei voi tietää mikä se showstopper sitten onkaan.
Pitkä sininen puku oli hyvä aloitus. Se antoi minulle, ihan harkitun salaisena keinona, aikaa tunnistaa ilmeitä ja eleitä ja auttoi huomaamaan eniten
puhuvia asioita.
Käsien huolellinen asettelu vie katseen kuvan tärkeimpään asiaa, malliin itseensä
Näkemys on kooste alitajunnan viesteistä
Kun alat nähdä mallisi tavalla, joka ylittää pelkän ulkokuoren, voit hioa kokonaisuutta taidokkaammin. Voin kertoa mallille mitä näen ja miten haluan sen näkyvän kuvan keinoin.
Kuvien välitarkastelu auttaa molempien näkemystä siitä, mihin kannattaa pyrkiä.
Jokainen välitarkastelu on minusta kiehtova evästauko jatkoon. Kuinka pienet asiat voivatkaan muuttaa kaiken.
Käytännön työ on ahertamista
Taivaansininen mekko oli inspiroiva asu
Yllättäen taivaansininen leveähelmainen mekko loi lopputuloksi viehättävimmän kokonaisuuden. Mukaan tietty muistorikkaimmat puolison matkoilta tuomat korut.
Ensimmäinen asentoajatukseni poikkesi siitä mihin päädyimme. Mielikuvistakin on pakko luopua.
Muistojen arkistoista nousi ajatus istuvasta naisesta leveine helmoineen. Tässä oli ajauduttava jopa photoshopin ylittävään kuvankäsittelyyn.
Koska helma ei ollut riittävän leveä eikä pitkä, hain komerosta hiukan pakkausmuovia leveysvaikutelman lisäämiseksi.
Kuvan muodon edellyttävä pituutta tein kuvankäsittelyssä. Ja toista hihaa oli levennettävä tavoiteajatuksen toteuttamiseksi.
Harva asu istuu jokaisessa asennossa tavalla, joka tyydyttää katsojia. Mekon helmaan saatiin vauhtia pakettimuovin avulla. Vaalikuvauksista mieleeni jäänyt kikka.
Teoriasta taiteeksi ja takaisin
Railiin itseensä ei paljoa kuvankäsittelyä vaadittu.
Olimme löytäneet upeimman, juuri hänelle sopivan, hymyn ja kuvausmeikki ja -kampaus
kestivät loistavasti. Ja vertailkaapas päänasentoja, mitä ihania ja pieniä eroja.
Pään kääntäminen eri suuntaan saattaa muuttaa ilmettä merkittävästi. Yhteenvetona, valokuvauksen todellinen taika piilee yhteistyössä,
joka yhdistää taidon, teknologian ja ihmisen tarinan.
Kuvateksti/väliotsikko Tämä innostus avasi uusia ovia. S
Innostus avaa ovia
Hyvä kuva rakennetaan hetkistä, joissa varjo, valo ja ele yhdistyvät tarkasti luoden taianomaisen lopputuloksen. Mutta ennen kaikkea, se on kahden
ihmisen välinen yhteys, jossa he jakavat nauruja, muistoja ja haasteita.
Valokuvaus ei ole vain valojen ja varjojen leikkiä, vaan se on ennen kaikkea ihmisten kohtaamisen taidetta.
Yhteistyön taika
Kuvaus on kohtaamista, jossa syntyy syvempi ymmärys siitä
kuka malli on ja mitä haluamme ilmaista. Jokaisella askeleella rakennamme
luottamusta ja ymmärrystä, jotta voimme löytää ja rakentaa sen täydellisen
ilmeen, joka heijastaa juuri häntä.Suosikkikuvassa oli hauskaa leikkisyyttä, vauhtiahan oli lisätty pakettimuovilla 🙂
Se on myös kahden maailman törmäys: matemaatikon ja taiteilijan.
Matematiikka asettaa tukipylväitä ja rajoja, taide näkee tilanteen mahdollisuudet. Kulmat, sävyt ja varjot luovat yhdessä halutun tunnelman ja
esteettisen vaikutelman. Kuvaaja tietää, että jokainen pieni yksityiskohta voi muuttaa koko kuvan merkityksen.
Mallin harvinainen into sai meidät ylittämään itsemme.
Kansallispukukuvasta tuli hyvin nukkemainen. Pukua ja sen esittelyä kunnioittaen käytimme hyvin neutraalia asentoa
Olen pohtinut näitä asioita vuosien ajan. Kurkista blogiin vuodelta 2018: http://anneyrjana.fi/2018/03/