Elettiin hyvin aurinkoista kevättalven päivää ja luonnonvalo paistoi konttoriin oikealla olevasta ikkunasta. Aloittaessamme se ei paistanut kirkkaasti, mikä on luonnollisesti hyvä asia. Päävalona toimi myös oma salamani ja se tuli loogisesti samalta puolelta luonnonvaloa korostaen.
Se mikä meitä nauratti oli hiusvalona toiminut taustavalo, joka ei oikein halunnut tehdä tehtäväänsä oikein. Avuksi piti pyytää kolmas henkilö, joka varjosti siitä mallin poskelle karkaavaa kirkasta valosoiroa. “Loput photoshopissa” oli siinä mottona….
Vasta tänään muunsin Annukan kuvat myös mustavalkoisiksi, niissä oli omat haasteensa ja hyvät puolensa. Tämä oli Annukan suosikki, mutta onko tämä liian vaisu edustuskuvaksi? Kurkistakaapas tarinaa!
Mitä on “puolisuus”
Henkilöstökuvauksissa aloitan ns puolisuuden määrittelemisellä. Monella on jo aavistus siitä, kumpi se voisi olla. Asiaan vaikuttavat myös valon suunta ja mm hiustyyli ja jakauksen sijainti. Koska kuvat saatiin ottaa kunkin paremmalta puolelta, on mielenkiintoinen haaste lähteä yhdessä tutkimaan kumpi puoli olisi viehättävämpi.
On hauskaa olla salapoliisi ja tutkia visuaalista erottelukykyämme. Annukan kohdalla meillä oli aikaa ottaa tästä ilo irti. Pidimme kuvaushetkien välissä taukoja, jossa esittelin kullekin suunnalle asettelemiani tavoitteita, Sitten mietimme mikä tavoite sopisi tähän kuvaan, jonka perustavoitteet olivat lähestyttävyys, positiisuus ja asiakkaaseen keskittyminen.
Lähdin rakentamaan yrityksen henkilöstökuvia sopivan paikan valinnalla ja erityyppisten ilmeitten kautta. Kuvia otetaan paljon, jotta parhaat ilmeet ja hetket tallentuisivat loppusuoralle. Tässä kuvassa viehättää sen mukava leikkisyys
Muotokuvallisuus lisää viehätystä
Ensimmäisen version teen valon johdattamana. On tärkeätä saada otoksiin muotokuvallista otetta, jossa valo-varjo-valo-varjo…seuraavat rytmikkäästi ja tyylikkäästi toisiaan. Huonoa tulosta vertaan hehkulamppuun, josta valo paistaa joka suunnasta joka suuntaan ja muodostaa pallon. Tällä metodilla ei tule saamaan mielenkiintoista tulosta.
Ensin tehdään testejä, joissa näen miltä muoto alkaa näyttää. Keskustelemme ilmeistä ja etenemme niihin tavoittedemme mukaisesti. Annukan hymy oli täydellisen professionaali, jossa ei naureta asiakkaalle (vrt äänestäjälle) Silmät ovat kauniisti auki ja edustavat vilpitöntä vastaanottoa.
Moni asia vaikuttaa ns puolisuuteen. Kokeilimme erilaisia pään kallistuksia ja taivutuksia sekä ilmeitä. Jokaisesta löytyy hyviä puolia. Tässä on miellyttävä ilme, joka tuo Annukan persoonaa esille ja on samalla työroolin ja ammatillisuuden yhdistelmä.
Asennoista ilmeiksi
Hymy edustaa tässä roolikuvasektoria. Luonteeltaan hyvin nauravainen ihminen tuottaa itsensä mukaisen hymyn, ja lopputulos yhdistää toiseensa persoonan ja roolin luontevasti.
Käytän ilmeitten luomiseksi aina asentoja. Annukan kohdalla tehtiin jalkoihin niille tärkeä painonsiirto. Koska ryhdin tehtävä on kannattaa kokonaisuutta, siihen palataan monta kertaa.
Annukankin kuvassa pään kannattaminen, kuin häntä nostettaisiin hiuksista ylös, tekee luonnollisen kauneusleikkauksen ja jäntevöittää kasvoja. Minunkin ikäiseni naiset saavat kaularyppynsä lähes poistettua pään asennon kautta. Onhan mukava ajatella, että siellä on luomua, jos vaan muistaisi käyttää tätä keinoa kuvatessa tai aina.
Pidin kovasti tästä kuvauspaikasta, taustaan tuli eloa, ulkovalo ja salamavalo tukivat toisiaan ja kuvakulmaksi voitiin ottaa myös asento, jossa malli on selin päävaloon.
Käsiasennot tyylivalttina
Politiikka on avannut hyväksytyn tien uusiin käsiasentoihin. Tässä on muistettava edellisen hallituksen aikaista viisikkoa.
Käsiasennot ovat vaikeita julkisuuden ulkopuolisille, mutta niiden tehtävät ovat tärkeitä. Kädet ja sormet on ohjauksessa saatava rennoiksi ja asentoon, jossa ne eivät herätä huomiota. Käsien yhteenliittämisellä parannetaan ryhtiä ja kannatusta. Roikkuvat kädet pilaavat kokonaisuuden.
Toinen tärkeä tehtävä on siinä, että kuva on voitava rajata niin, ettei käsien osittainen rajaaminen toisi mieleen väkivaltaisia mielikuvia. Kaikki nämä asiat ovat valokuvaajan ohjausvastuulla ja on aivan tavallista, että mikroilmeitä ja asentoja korjaillaan lyhyessäkin kuvauksessa monta kertaa.
Hauskaa yhteistä salapoliisityötä
Rakastan ohjata kuviin erilaisia päänasentoja. Pieni taivutus kertoo leikkisyydestä tai ammatillisesta pätevyydestä ja lisää kokonaisuuteen rentoutta. Kaikki pään asennot eivät sovi kaikille, siksi niitä on hauska testata.
Halusin kääntää Annukan kuvat myös mustavalkoisiksi ja pohtia, josko ne viestisivät siten eri tavalla. Kääntöön olisi pitänyt kuluttaa enemmän aikaa, jotta malli irtoaisi paremmin taustasta. Toisenlainen valaisu olisi myös auttanut asiaa. Tai siten värikuva oli yksinkertaisesti hehkeämpi. Tätä täytyy vielä pohtia. Nyt meillä on salapoliisi pensaassa 😉 Hehku puuttuu?
Annukan kohdalla piti miettiä myös tumman tukan irrottamista taustasta. Jälkikäteen vaalensin taustaa ja hiusten vaaleampia kohtia Photoshopissa. Ihmisen silmä erottelee enemmän kuin kameran toistokyky. Mustan upottaminen mustaan on huono idea.
Toisessa loppusuoran kuvassa vaihdoimme pään asentoa ns kaksoiskäännöllä. Tämän asennon salaisena bonuksena on hiusten tuuhentuminen kallistussuunnassa. Ei tähän tuuhennusta tarvittu, mutta minusta on mukavaa, että kuva sai erilaisen ilmeen ja kampaus variaation. Ilmekin vaikutaa tässä hyvin erilaiselta.
Kolmannen asennon kohdalla olisi ollut toisenkinlaisia ajatuksia. Lopputulosta tarkastellessani tällainen vakavahko olisi tarvinnut ripauksen hymyä, mutta asento on klassisen kaunis ja kokonaisuus herkkä. Taas saatiin tahattomasti mukaan tuuhennusta, millä on suuri merkitys. Jos ajattelee hiuksien roikkuvan suoraan ja alas, kokonaisuus menettäisi siihen tarvittavat osa-alueet.
Saimme rakennettua kolme ihastuttavaa kokonaisuutta, mikä ilo myös valokuvaajalle.
Lue myös: https://edustuskuvaamo.fi/nettisivukuvat-yhtenaisyyden-ja-persoonallisuuden-yhdistelmana/