Pyysin Namikka Myllärin koekaniiniksi uuteen aikataulultaan pidennettyyn ja tässäkin tarkasti ohjattuun profiilikuvaukseeni. Tavoitteena olivat kivat ja monipuoliset somekuvat.
Mitä on onnistuminen?
Miten sen koki malli, joka ei ole koskaan kokenut onnistuvansa kuvissa? Kuvissa jotkut asiat eivät näyttäneet mieluisilta vaan ennemminkin korostuivat epäedullisella tavalla.
Namikka Mylläri oli minulle sopiva koekaniini teemassa, jossa haen ilmeitten muodostamista kuvien kiinnostavuutta parantamaan. Hän koki hymyilemisen vaikeaksi ja se onkin asia, jota ei saa kuvauksessa kiirehtiä
Jännittävä ei ole helppoa
– En oikeastaan edes jännittänyt. Kun otettiin kuva, outoja asioita tapahtui, Namikka nauraa.
Hyvässä ilmeessä kaikki osaset ovat paikallaan. Ilme myös tarttuu kuvan katsojaan
Kuten olen aina teemakseni sanonut, kuvauksissa ei luvata helppoa vaan lähinnä jännittävää matkaa.
– Sitä on vaikeata ymmärtää. Tähän tarvitaan ammattitaitoa ja kärsivällisyyttä ja erilaisia uusia asioita. Ilman ohjeita ja ohjeistusta ei tulisi mitään, malli pohtii.
Luottamus kantaa
Mallin mukaan kuvaus on intiimi tapahtuma. Siinähän mennään uuteen asiaan ja tässä vaaditaan luottamusta.
”Näin on aina tehty ja näin tullaan aina tekemään” on vääränlaista teeskentelyä.
Somea varten kuvaa voidaan rajata mieluisalla tavalla. Ympyräkin on kiva muoto, kun decoltelle jätetään riittävästi tilaa. Muutoin kaula vaikuttaa katkaistulta…
Taitoa vai taidetta
Vaikka itse en koe olevani taiteilija, moni asiakas käyttää mielellään sitäkin titteliä.
Teimme alussa pyörähdyksi ja välillä pysähdyimme johonkin mielenkiintoiseen kohtaa. Erityisesti tätä hioin, koska halusin malli katsovan ylhäälle ja nenän pysyvän poskilinjan sisällä. Näin silmät tulivat näkyviin ja kasvojen tunnistettavuus lisääntyi
– Valokuvaaminen on taidetta. Siinä luodaan tilanteita ja asentoja jotka luovat ilmeitä. Kuvissahan voidaan tehdä paljon testejä ja hakea, löytää ja mm valaisun kautta nähdä miten kaikki muuttuu. Kuvien hehkua oli kiva katsoa ja luotin siinä sinuun, Namikka kertoo.
Muodosta muotoon
Valonkäytön piti luoda kasvoihin muotoa, mutta emme vetäneet tyyliksi maalareilta lainattua Rembrandt-kolmiota. Kutsun sitä usein filmitähtivaloksi.
Kuvien katselu kuvasessioitten välillä on yksi yllättävimmistä työtavoista elämysten kokemiseksi. Pystymme vertaamaan mikroilmeitä toisiinsa ja viemään niitä eteenpäin. Käsittelyvaiheessa on mielenkiintoista miettiä mitä esimerkiksi mustavalkoisuus vie tai tuo
Upeimmalta näytti hehkeyttävä valaisu. Oman kokemukseni mukaan se usein sopii vaaleaihoisille, joiden hiuksetkin ovat vaaleat. Tietty teorian mukaiset ratkaisut voivat käytännössä osoittautua hätiköidyiksi.
Jaksaa jaksaa
Kahdessa kuvaustunnissa päästiin kohtaan, jossa monet asiat sisäistyivät myös mallille.
– En ollut ymmärtää mitä tarkoittaa ”käännä tukkaa eteenpäin”, sukella tai ”naura silmillä”. Kaikki muuttui helpommaksi, kun olin jo oppinut mitä niillä ajettiin takaa, somekuvattava muistelee.
Rakastan ohjata erilaisia kallistuksia muotokuviin. Niillä on monta kätkettyä etua. Hiukset saadaan tuuheammaksi tai vauhdikkaan oloiseksi ja kuviin tulee rytmiä. Malli saattaa tiedostamattaan käyttää hyväkseen muita asennon viitoittamia muistikuvia itsestään joskus ja jossain
Kumpikin nauroi, kun malli kertoi mitä seurauksia näistä ilmeistä pidemmän päälle seuraavina päivinä oli.
Kevätnaurua lihasmuistiin
– Kasvoissa oli outo olo ja tajusin, että se johtui hymyilemisestä. Usein sitten muistan laittaa hymyn huulille ja nostaa leukaa eteenpäin. Aivoissa tapahtui jotakin , mikä oli kiva juttu. Kokemus lisäsi iloisuutta.
Pitkä talvi ei ole ketään naurattanut.
Kuvaussession aikana ilmeet kehittyvät sekä rohkeammiksi että monipuolisemmiksi. Veikeä ilme on erityisen hauska, koska se on helposti luettavissa ja se tarttuu
– Oli yllättävää huomata, että heittäytyisin siinä määrin. En ole sillä lailla heittäytyjä. Ehkä kriittisyys vähenee iän, kokemuksen ja työn kautta. Oli hyvä heittäytyä eikä kokemus ollut järkyttävää ”somevoimistelua”
Loppuvaiheessa olimme jo käyttäneet kaikki parhaat aiheet, koska voimat alkoivat ehtyä. On uskomatonta kuinka uuvuttavaa tällainen sataprosenttinen keskittyminen onkaan.
– Itsehän en sillä lailla näe enkä erottele ja mietin josko vielä tulee jotakin. Meillä oli hyvä valikoima kaikenlaista eikä enempää enää jaksaisi. Tunnissa ei ehtisi mitään, kaksi tuntia oli sopiva aika, pohdimme yhdessä.
Vartalon kaikkien osa-alueitten asento vaikuttaa siihen millaiseksi ilme voidaan muodostaa. Asento luo ilmeen ja lisäohjauksella ja vaivannäöllä siitä tulee vieläkin mielenkiintoisempi
Katselu lisää innostusta
– Välillä katselimme kuvia, mikä oli hyvä asia. Tässä oli hyvää myös se, ettei lähdetä kaivamaan ihmisen psyykeä vaan tehtiin asioita, joista syntyisi kauniita kuvia.
– Erityisesti mustavalkoisessa versiossa korostui kaikki positiivinen ja lempeän heleä valo.
Oma itsensä, positiivisessa valossa
Hyvin usein muotokuvista puuttuu läsnäolon tunne. Se korostuu katseessa, jonka tulee kohdata kuvan katsoja mielenkiintoisella tavalla. Katseen tyyli kannattaa valita tavoitteen mukaan. Aina se ei tietystikään onnistu, mutta intensiivisyydellä on monta ilmenemismuotoa
– Olin onnellinen näistä kuvista ja jopa sukulaiset pitivät eivätkä ihmetelleet. Tulin kuvissa esiin omana itsenäni. Kukaan ei kysynyt montako suodatinta käytettiin vaan todettiin, että olet tunnistettavasti ihan oma ittesi. Asuksikin käytettiin työssä käyttämiäni lempivaatteita.
Suunnittelupäivänä Namikka tuli hipaisseensa hiuksiaan banaaninutturalle ja jotakin naksahti päässäni.
Syksyn tavoittemme on luoda stailistin tuella Namikalle juhlatyylin ja katsoa miltä maailma sitten näyttää. 😉
HUOMAA HINNASTOYHTEENVETOA BLOGISTA NIMELTÄ HINNASTOAJATTELUA
Lue lisää: https://edustuskuvaamo.fi/parhaat-puolet-kuviksi/
Lisäluettavaa: https://osaammekojutella.com/2020/09/22/ilmeet-ja-eleet-ovat-aina-lasna/